Lähteiden merkitseminen lähdeluetteloon

1.   Kirjat, jonka on kokonaan kirjoittanut sama kirjoittaja tai useampi kirjoittaja (eli kirja on nk. monografia):

     Aho, S. 1996. Lapsen minäkäsitys ja itsetunto. Helsinki: EDITA.

2.   Kirja, jonka on toimittanut joku/jotkut ja kirjassa on artikkeleita eri kirjoittajilta (eli kirja on nk. kokoomateos):

Hakkarainen, P. 2004. Leikki lasten toimintana. Teoksessa L. Piironen (toim.) Leikin pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 160–167.

3.   Sarjajulkaisu, joka on jonkun yliopistollisen laitoksen julkaisema, ja jonka yksi julkaisu voi olla monografia tai kokoomateos:

Kangas, S. 2008. Sateenvarjon alla: etnografinen tutkimus autististen lasten vuorovaikutuksesta ja leikistä. Acta Universitatis Lapponiensis 136. Rovaniemi: Lapin yliopisto.

Tikkanen, T. 1991. Leikkikehällä. Teoksessa Laine, T. (toim.) Puuttuva rengas: näkökulmia ihmisenfilosofiaan. Jyväskylän yliopisto. Filosofian laitos. Julkaisu 47.

4.   Lehtiartikkelit:

Nikander, I. 1995. Dialogin mahdollisuus ja mahdottomuus: “epätodennäköinen debatti” Derridan ja Gadamerin välillä. Niin & näin – filosofinen aikakauslehti 2, 3, 24¬–31. (Ensin on lehden vuosikerta, sitten ko. lehden numero ja lopuksi artikkelin sivunumerot.)

5.     Verkkomateriaalit:

Internet-lähteissä noudatetaan yleensä samoja periaatteita kuin edellä esitetyissä neljässä lähdetyypissä. Jos siis lähteelle löytyy kirjoittaja ja julkaisija, viitataan tekstissä ja lähdeluettelossa kirjoittajaan. Verkkolähteisiin lisätään kuitenkin AINA tarkka verkko-osoite ja päivämäärä, jolloin lähdettä on luettu.

Hyder, T. 2004. War, Conflict and Play. McGraw-Hill Education UK. Open University Press. http://www.mcgraw-hill.co.uk/openup/chapters/0335212999.pdf

      Luettu 20.6.2011.

Ellei kirjoittajaa ja julkaisijaa löydy, sovelletaan nimikkeen alkuun viittaamista, kuten muissakin lähteissä. Tekstissä esim. Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004 ja lähteisiin:

Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. http://www.oph.fi/info/ops/ Luettu 13.6.2011.

                                                             

Lähteisiin viittaaminen tekstissä

Viitataan usempaan kuin yhteen lauseeseen:

Leikki on mukana kaikkialla lapsen elämässä. Lapset voivat ryhtyä leikkimään hyvinkin nopeasti. He omaksuvat leikin asenteen lähes silmänräpäyksessä ja suhde todellisuuteen muuttuu heti leikkisäksi. (Karimäki 2005, 43.) 

Viitataan vain yhteen lauseeseen:

Havainnointi ja haastattelut ovat tutkimuksessani toisiaan täydentäviä menetelmiä. Havainnointi tukee opettajan haastattelussaan kertomien asioiden ymmärtämistä. Lasten haastattelu taas antaa lapselle mahdollisuuden kertoa, mitä he omasta mielestään leikkivät sekä miten ja miksi. Lasten haastattelu myös auttaa säilyttämään lapsen äänen ja näkökulman (Kalliala 1999, 63).

Viitataan lauseen sisällä:

Pelkkä leikkisyys ei kuitenkaan ole varsinaista leikkiä. Leikki on Gadamerin (2004, 103) mukaan tarkoituksenmukaista vasta, kun leikkijä ikään kuin kadottaa itsensä siihen.

Viitataan nk. toisen käden lähteeseen:

Linnilän (2011) mukaan leikin tutkija Darvill on suositellutkin, että leikki määriteltäisiin vain kunkin tutkimuksen kannalta relevantilla tavalla.

Tutkielman rakenne

Kokoa tutkielmasi osat seuraavaan järjestykseen

• kansi
• tiivistelmä
• sisällys 
• tekstisivut
• lähteet
• liitteet

Fontit

Käytä konstailemattomia ja asiallisia fontteja. Fontin koko on oltava 12. 

Tässä ohjeessa fonttina on Palatino. Tämä on Helvetica. Tämä taas Times. Tämä sitä vastoin on Arial. Ja tämä taas Verdana. 

Valitse tyyliisi sopiva, jota on mukava lukea!

Kuviot ja taulukot

Kuviot ja taulukot numeroidaan omiksi sarjoikseen läpi työn – siis kuviot erikseen ja taulukot erikseen. Kuviot ja taulukot otsikoidaan mahdollisimman selkeästi ja informatiivisesti. 

Kuvio 1. Taskukellot ovat nykyään lähinnä koriste-esineitä.

 

Huom! Kuvioiden otsikot tulevat kuvion alapuolelle ja taulukoiden otsikot taulukon yläpuolelle. 

Viittaa kuvioihin ja taulukoihin luontevasti. Älä kirjoita, että ”taulu­kosta näkee tai havaitaan”, vaan kirjoita itse asiaa ja laita sulkuihin (taulukko 1) tai ”taulukkoon 2 olen koonnut haastattelemieni henkilöiden mielipiteiden jakautumisen kalastusluvan tarpeellisuudesta”.

Sivun asetukset

Marginaalit

* ala- ja ylä- 2,5 cm

* vasen 4 cm

* oikea 2 cm

Riviväli 1,5

Uuden luvun aloitus

Uusi luku alkaa aina uuden sivun alusta. Älä laske uuden luvun otsikkoa liian alas, vaan laske se vain parin rivinsiirron verran!

Otsikointi

Numeroi luvut enintään kolmiportaisiksi (esim. 2.3.1). 

Huom! Pistettä ei merkitä lukujen ainoan (pääluvut) tai viimeisen numeron (alaluvut) perään.

Etäisyydet kappaleiden ja otsikoiden välillä

Asettele otsikot johdonmukaisesti läpi koko työn. Erota päälukujen otsikot tekstistä kolmella rivinsiirrolla ja seuraavat alaotsikot kahdella rivinsiirrolla.

Sivunumerointi

Merkitse sivunumero oikeaan yläreunaan. Numeroi (ota huomioon) sivut kansilehdestä viimeiseen liitteeseen, mutta merkitse sivunumero näkyviin vasta toiselta tekstisivulta lähtien (esim. sivulta 5, jos tekstiä ennen on kansi, tiivistelmä ja sisällysluettelo).

Tiivistelmä

Kansi